Klassikot kertovat kiteytyneestä viisaudesta

Lehdessä oli vanhojen rakennusten purkuinnosta, vaikka ne olisivat korjattavissa samalla rahalla. Jos jokin asia on päässyt ”klassiseen asemaan”, se todennäköisesti sisältää paljon tiivistynyttä ylisukupolvistakin viisautta, estetiikan tajua tai ymmärrystä. Kannattaisi valita se tie, jossa rakennetaan aiempien sukupolvien harteille heidän saavutuksiaan arvostaen, eikä niitä maahan repien. Uutuudenviehätys katoaa nopeasti. Kumpihan vaikkapa Helsingissä näyttää paremmalta – uusi […]

Ahneutta on helppo nähdä, mutta vaikea tunnistaa

En liene ainoa, joka tällaisena yleisen taloudellisen kuri(mukse)n aikana kuulee ahneuden, etenkin varakkaiden ihmisten ahneuden, olevan tavallistakin paheksutumpaa. Varakkaan ahneus voi  tietysti olla ympärilleen aiheuttamiltaan seurauksiltaan keskivertoihmisen ahneutta suurempaa, mutta pohjimmillaan kyse on kaikilla samasta paheesta. Sama pahe voi kylmettää niin rikkaan, köyhän kuin keskituloisen moraalisen hyvyyden. Kaikkeen ahneuteen myös puree sama hyve – anteliaisuus. […]

Merkitys, tarkoitus ja universumin kuolema

Tämänviikkoinen uutinen tuo tukea tieteilijöiden aiemmille epäilyille: ”’Universumi heikkenee tästä eteenpäin ja siirtyy hiljalleen vanhuuteen. Universumi on istahtanut sohvalle, vetänyt peiton päälleen ja meinaa nukahtaa ikuisille torkuille’, sanoo Länsi-Australian yliopiston Simon Driver, joka johtaa GAMA-tutkimusta.”  (YLE:n uutinen) Tämä on kaunis tapa sanoa: loppu tulee, kaikelle. Jäljelle jää huutava kysymys: onko millään mitään väliä? Juuri lukemani kirja Rukoileva […]

Liberaalista nykyihmisestä

”Valistusajan aiheuttama taantumuksellisuus tuntuu vielä tänäänkin. Ihmiset esimerkiksi suhtautuvat entistä välinpitämättömämmin hyveiden kehittämiseen itsessään ja muissa. Miksi vaivautua, kun yhteiskunnallisella säätelyllä asiat ratkeavat? Valistusajattelussa tärkeää ei ole ihminen ja hänen luonteensa, vaan ’ihmiskunnan edistys’. Nicholas Capaldi osuu asian ytimeen: ’Liberaalien nyky-yhteiskuntien vakavin ongelma ovat ihmisen puolikkaat… Heidän todellinen vajavaisuutensa on luonteen heikkous, moraalinen vaje. Koska heiltä […]

Suomalaisen alkoholikulttuurin heikot kohdat

…ja mitä niille voidaan tehdä. 1. Alkoholiin suhtaudutaan yleisesti  päihteenä. Väliä ei aina ole sillä, mikä juoma on kyseessä, sillä ajatus nauttiessa on päihtyminen. Vaihtoehtoinen näkökulma aiheeseen olisi suhtautua viiniin viininä ja olueen oluena ja opetella, että alkoholijuomia voi ja jopa kuuluu juoda päihtymättä. Ja että kevyt nousuhumala ei ole välivaihe ”räkäkänneihin”. Silloin absolutistin ja […]

Populaareja outoja ajatuksia

”Suvaitseminen on hyvä asia. Sitä enemmän. Ääliöt hiljaa.” – Mitä suvaitseminen edes on? Ja voidaanko suvaita, jos jollakin on ehdottomia näkökantoja? Saako sellaisia julistaa? ”Aikamme ihmiset ovat onneksi järkevämpiä, kuin entisaikojen hellyttävän herkkäuskoiset ihmiset, joista luemme historian kirjoista.” – Suurin osa ihmisistä tekee saman, kuin suurin osa aikaisempienkin sukupolvien ihmisistä, eli omaksuu lähes kritiikittä aikansa […]

Onko teknologia orjuuttanut mielemme?

Onko nykyaikainen tapa välittää informaatiota ja kommunikoida kaapannut mielemme? Viatonta kehitys ei ainakaan ole. Tuskin olemme monella tapaa ainakaan hyveellisempiä, kuin mitä olimme ennen sosiaalista mediaa. Ihmiset, jotka ovat ylistäneet järkeä ja teknologian kehityskulkua ovat viettiensä ja halujensa vietävinä. Some korostaa piirteitä, jotka eivät tee meistä ainakaan yhtään parempia. Sen sijaan korostuvat esilläolon tarve ja onttous. […]

Minä ja suomalainen suhde alkoholijuomiin

Jonkun kerran on käynyt niin, että joku uusi kaveri on kysynyt ”juotko sä alkoholia?” Mahdollisesti jopa muodossa ”ai sä juot alkoholia?” Kerran taisin vastata jotenkin näin: No, joskus viiniä ruuan kanssa. Oluttakin välillä, kun tekee mieli. Miksei ruuankin kanssa. Hyvä seurustelujuoma sitä paitsi. Shamppanjaa tietysti juhlissa. Joskus saatan sortua siideriin. Sitä tosin pohdin, kun se […]

Jumalauskon järkevyydestä ja Yle:n uutinen

Yle julkaisi viime viikolla nettiuutisissaan artikkelin nimeltä ”Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset”. Artikkelissa kysyttiin neljältä eri tieteenalan edustajalta vastausta kysymykseen. Lopputulos oli: usko jumalaan ja yliluonnolliseen on ihmiselle luonnollista ja hyödyksi sekä auttaa yhteisöjä selviytymään. Jumaluskosta on siis hyötyä. Onko Jumalaan uskomisen järkevyys siis nyt hyvin kyseenalaistettu? Mitäpä jos kysyttäisiin mitä uskonnot vastaisivat […]