Minne Jeesus syntyi?

Joulukuvaelma on lähestulkoon meille kaikille tuttu. Jouluevankeliumin tekstiin kuitenkin on vuosisatojen kuluessa luettu sisään paljon sellaista, mitä siellä ei ole. Mielikuvamme ensimmäisen joulun tapahtumista sisältääkin merkityksiä, joille ei ole itse tekstissä perusteluita.

Tämänkertaisen kirjoituksen pohjaan Kenneth E. Baileyn kirjaan ”Jeesus Lähi-idän asukkaan silmin”.
Professori Bailey on itse asunut yli 60 vuotta Lähi-idässä ja tuntee erinomaisesti alueen kulttuurin ja historian.
Kyseinen kirja avaakin toistuvasti ”tuoreita” näkökulmia Uuden testamentin kertomuksiin länsimaiselle lukijalle – usein huomaakin ymmärtäneensä jostakin kertomuksesta vain juuri ja juuri olennaisen, mutta valtava määrä muita asioita jää huomaamatta. Toisinaan jotakin on voinut ymmärtää myös aivan väärin!

Taiteilijat, kulttuurierot ja fiktiiviset teokset ovat siis luoneet ristiriitaa Luukkaan evankeliumin tekstin kuvaaman tapahtuman ja siitä muodostuneiden mielikuvien välille.

Tulkinnan virheet

Perinteinen tulkinta jouluevankeliumista tekee Baileyn mukaan seuraavat ratkaisevat virheet:

1. Joosef palasi omaan kyläänsä. Lähi-idässä historiallinen muisti on pitkä ja niinpä tällaisessa kulttuurissa Joosef olisi vain voinut ilmoittaa olevansa ”Eelin poika, Mattanin pojanpoika, Leevin pojanpojanpoika…” Hänelle olisivat kyllä ovet auenneet.

2. Joosef oli ”kuninkaallinen” eli kuningas Daavidin sukua. Daavidin suku oli Betlehemissä niin kuuluisa, että paikalliset ilmeisesti kutsuivat paikkaa ”Kuninkaan kaupungiksi”, vaikka kaikki toki tiesivät, että heprealaiset pyhät kirjoitukset puhuivat nimenomaan Jerusalemista ”Daavidin kaupunkina.” Suvun jäsenenä Joosef olisi ollut tervetullut kaikkialle Betlehemissä.

3. Synnyttäville naisille annettaan kaikissa kulttuureissa erityistä huomiota. Ympäri maailman etenkin yksinkertaisissa maalaisyhteisöissä yhteisöön kuuluavia naisia autetaan aina synnytyksessä, olosuhteista riippumatta. Miksi Betlehem olisi tästä poikkeus? Tämä edellyttäisi paikallisilta täydellistä kunniantunnon puuttumista. Yhteisö olisi auttanut Mariaa ja Joosefia löytämään riittävän suojan ja avun. Daavidin jälkeläisen käännyttäminen pois olisi ollut valtava häpeä kylälle.

4. Marialla oli sukulaisia läheisessä kylässä. Luukas mainitsee, että muutamia kuukausia ennen Jeesuksen syntymää Maria oli vieraillut serkkunsa Elisabetin luona ”Juudean vuoriseudulla”. Betlehem sijaitsi keskellä Juudeaa. Niinpä Joosef ja Maria olivat melko lähellä Sakariaan ja Elisabetin kotia. Mikäli suojaa ei olisi löytynyt, olisi varmasti käännytty heidän puoleensa.

5. Joosefilla oli aikaa suorittaa tarvittavat järjestelyt. Monet nykyaikaiset käännökset, suomenkielinen käännös mukaan lukien, kätkevät sen tosiasian, että Betlehemissä kului joitakin päiviä ennen Jeesuksen syntymää. Oikeampi käännös Luukkaan evankeliumin toisen luvun jakeelle kuusi olisi ”Heidän siellä ollessaan päivät täyttyivät ja tuli Marian synnyttämisen aika.” Mielikuva siitä, että Maria olisi synnyttänyt myöhään illalla heidän heti saavuttuaan elää kuitenkin mielikuvissa.

Missä oli seimi, mikä oli majapaikka?

Länsimaalaiselle sana ”seimi” tuo mieleen tallin tai navetan. Ei kuitenkaan Lähi-idän perinteisen kylän asukkaalle. Palestiinan kylien yksinkertaisissa kodeissa oli vain kaksi huonetta. Toinen huoneista oli perheen ”olohuone”, jossa koko perhe valmisti ruuan, söi, nukkui ja asui. Toinen huone taas oli varattu pelkästään vieraille. Tämä huone saattoi olla talon päässä tai katolle rakennettuna. Päähuoneen, ”olohuoneen”, ovenpuoleinen pääty oli joko alempana kuin muu huone, tai erotettu siitä paksuilla hirsillä. Tähän päätyyn otettiin perheen muutamat kotieläimet yöksi sisään, missä ne olivat turvassa varkailta ja antoivat talvella lämpöä. Päähuoneen lattia viettää loivasti alaspäin eläinten tallia kohti, mikä helpottaa lattian puhtaana pitämistä. Lika ja vesi valuvat alaspäin päähuoneesta talliin, mistä ne sitten voidaan lakaista ulos. Päähuoneen matalassa päädyssä on kaivettuna seimet. Jos lehmälle tulee yöllä nälkä, se voi nousta seisomaan ja syödä seimistä. Lampaiden seimet voivat taas sijaita alemman tason lattialla. Jos seimi täytettiin murskatuilla oljilla, se on voinut kelvata kehdoksi. Tällaisia taloja on Baileyn mukaan Palestiinassa ollut ainakin 3000 vuotta.

Kun me länsimaiset lukijat luemme Luukkaan evankeliumista, että ”heille ei ollut tilaa majapaikassa”, ajattelemme, että alueen kaupalliset majatalot olivat täynnä. Kreikankielisen alkutekstin sana ”katalyma” ei kuitenkaan yleensä tarkoita majataloa, josta taas käytettäisiin ennemmin sanaa ”pandokheion” (kuten Jeesuksen vertauksessa laupiaasta samarialaisesta). Sen sijaan ”katalyma” on ilmeisestikin tällaisen palestiinalaisen talon vierashuone. Maria ja Joosef eivät siis tulleet käännytetyiksi, vaan heidät sijoitettiin sinne, missä talossa oli vielä tilaa – perheen olohuoneeseen.

Bailey tiivistää yhteenvedon jouluevankeliumista näin:

…pyhä perhe matkusti Betlehemiin ja sai yösijan yksityiskodista. Lapsi syntyi, kapaloitiin ja (kirjaimellisesti) ”pantiin nukkumaan” (anaklino) olohuoneen seimeen, joka oli joko kaivettu lattiaan tai valmistettu puusta ja viety olohuoneeseen. Lukija voisi luonnollisesti kysyä, miksei heitä majoitettu perheen vierashuoneeseen. Vastaus on se, että vierashuoneessa oli jo muita vieraita. Isäntäperhe majoitti Marian ja Joosefin ystävällisesti talonsa olohuoneeseen. (s.33)

Entä paimenet?

Kertomus paimenista vahvistaa kuvaa. Heistä kerrotaan Luukkaan evankeliumissa, että he ”palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet”.
Kun paimenet löysivät pyhän perheen, he selvästi löysivät heidät sopivasta majapaikasta, eivätkä likaisesta tallista. Kuten jo mainittu, Lähi-idän kunniakulttuurissa raskaana olevan tai synnyttäneen naisen jättäminen avuttomaan tilanteeseen olisi suunnaton häpeä. Paimenet olisivat tällaisessa tilanteessa sen sijaan sanoneet: ”Tämä on törkeää! Tulkaa meidän kotiimme! Meidän naisemme kyllä huolehtivat teistä!”. (s.35)

Bailey kirjoittaa:

Tämä käsitys ratkaisee kaikki mainitsemani kulttuuriin liittyvät ongelmat. Joosefin ei tarvinnut etsiä kaupallista majataloa. Häntä ei kuvata kyvyttömäksi ja avuttomaksi aviomieheksi, joka ei pysty huolehtimaan Marian tarpeista. Joosef ei myöskään loukannut vaimonsa sukulaisia sillä, ettei kääntynyt hädässä heidän puoleensa. Lapsi syntyi tavallisessa maalaistalossa jonkin ajan kuluttua heidän saapumisestaan Betlehemiin, eikä kertomuksessa puhuta sydämettömästä majatalon isännästä mitään. Kukaan ei nöyryyttänyt Daavidin jälkeläistä käännyttämällä hänet pois sukunsa kotikylästä. Betlehemin asukkaat tarjosivat parastaan ja säilyttivät yhteisönsä kunnian. Paimenet eivät olleet kovasydämisiä tylsimyksiä, jotka eivät ymmärtäneet auttaa hädässä olevaa muukalaisperhettä — —  Joulunäytelmämme on kyllä kirjoittettava uudelleen, mutta uusi kertomus on entistä rikkaampi, ei latteampi.  (s.35)

Näin siis Baileyn kirjan pohjalta. Ylipäätään suosittelen kirjaa lämpimästi jokaiselle, joka haluaa yllättyä kuinka paljon rikkaampina Uuden testamentin kertomukset näyttäytyvät, kun saa kuulla niiden kulttuuriin liittyvät yhteydet.

Tämän tekstin myötä toivotan hyvää joulua jokaiselle! Kiitos myös blogin lukijoille, jatketaan ensi vuonna!

Kuva: Wikimedia Commons


Linkki kuvaan perinteisestä palestiinalaistalosta

Areiopagi.fi – sivuston artikkeli ”Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?”

2 kommenttia artikkelissa “Minne Jeesus syntyi?

  1. Mielenkiintoinen, ja ajatuksia herättävä kirjoitus!

    Kuitenkin jään itse pohtimaan muutamaa seikkkaa:
    1) Totuus on varmasti, että Marialla ja Joosefilla ei ollut sijaa MAJAPAIKASSA. Kyse siis tuskin on siitä, että he olisivat etsineet majataloa, vaan kuten Bailey toteaa, ”majapaikka” olo tod.näk. sukulaisten luona.

    2) Miksi heillä ei ollut tilaa? Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Varmasti oli niin, että kylä oli täynnä muitakin sukulaisia vierailemassa, ja se on voinut vaikuttaa asiaan. Kuten sanottu, tuo kunniakysymys ja vieraanvaraisuus olivat varmasti suuria asioita lähi-idässä: ovat sitä edelleen arabikulttuureissa ja muissa seemiläisissä kulttuureissa. MUTTA jään pohtimaan erästä asiaa: Maria oli todella raskaana jo ennen avioliittoa – tämä on voinut herättää pahennusta, etenkin, jos on tiedetty, että lapsi ei ole Joosefin. Näin ollen voisi periaatteessa olla mahdollista, että heidät olisi sijoitettu johonkin kahden tähden majoitukseen.

    Tietyssä mielessähän tässä loistavasti näkyy jo se, mitä Jeesus itse sanoo: ”Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi.”

    3) Mutta MISSÄ Jeesus syntyi? Pohdin asiaa siksi, että varhaisin kristillinen perimätieto Jeesuksen syntymäpaikasta ei ole ”talli”, vaan nykyinen seimiasetelma on lähinnä keskiaikaista kuvaelmaa. Sen sijaan varhaista perua on, että kyseessä olisi ollut luola, josta oli tehty karjasuoja.

    4) Vielä lopuksi: Bailey on siinä oikeassa, että perinteisissä keskiaikaisissa joulukuvaelmissa on monia kenties hieman ongelmallisia elementtejä: mutta en ehkä ole ihan vakuuttunut esim. paimenten arviosta.

    Joka tapauksessa, kiehtova kirjoitus kaikenkaikkiaan, kiitos tästä!

  2. Hei Joannes!
    Kiitos kommentistasi! …ja anteeksipyyntö myöhäisestä reagoimisestani siihen. En ollut kirjautunut blogille hetkeen.

    Enpä tosiaan tiedä itseäsi enempää, en liian hyvin Lähi-idän kulttuureja tunne. Kenties Joosef ja Maria veivät vähemmän tilaa, kuin vierashuoneeseen majoitetut muut vieraatt ja siksi näin?
    Mikä olisi ’kahden tähden majoitus’? Jos Joosef ja Maria saivat tilaa perheen omasta huoneesta, niin sehän on jo suhteellisesti tarkasteltuna paras mahdollinen.

    Tuon luola-jutun olen myös kuullut. Jos en väärin muista, myös Bailey mainitsee sen. Siitä olisi kiva tietää enemmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s